Online interactive Risk Assessment
EU:ssa ei ole täsmällisiä sääntöjä siitä, miten riskinarvioinnit olisi tehtävä (tarkista riskinarviointia koskeva kansallinen erityislainsäädäntö). Riskinarviointia suunniteltaessa on silti aina pidettävä mielessä kaksi periaatetta:
arviointi on jäsennettävä siten, että kaikki merkittävät vaaratekijät ja riskit otetaan huomioon (ei esimerkiksi jätetä huomiotta siivouksen kaltaisia työtehtäviä, jotka saatetaan hoitaa tavanomaisen työajan ulkopuolella, tai täydentäviä toimintoja, kuten jätteiden tiivistämistä),
kun riski on tunnistettu, aloitetaan arviointi selvittämällä ensimmäiseksi, voidaanko riski poistaa.
Vaiheittainen riskinarviointimenetelmä
Riskinarviointia työssä käsittelevässä eurooppalaisessa ohjausasiakirjassa (European Guidance on risk assessment at work) ehdotetaan vaiheittaista lähestymistapaa. Tämä ei ole ainoa mahdollinen riskinarviointimenetelmä, vaan samaan tavoitteeseen päästään monin erilaisin menetelmin. Riskinarviointiin ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa, sillä eri lähestymistavat voivat sopia eri oloihin.
Useimmissa yrityksissä, erityisesti pienissä ja keskisuurissa, seuraavassa esitetyn kaltainen suoraviivainen viisivaiheinen riskinarviointimenetelmä (joka sisältää riskinhallinnan elementtejä) toimii hyvin.
Vaihe 1. Vaaratekijöiden ja riskiryhmään kuuluvien henkilöiden tunnistaminen
Tarkastellaan sellaisia työhön liittyviä asioita, jotka saattavat aiheuttaa vahinkoa, ja tunnistetaan työntekijät, jotka voivat altistua vaaratekijöille.
Vaihe 2. Riskien arviointi ja priorisointi
Arvioidaan olemassa olevat riskit (esim. riskin vakavuus, todennäköisyys) ja asetetaan ne tärkeysjärjestykseen.
Vaihe 3. Ennaltaehkäisyä koskevat päätökset
Tunnistetaan asianmukaiset toimet riskien poistamiseksi tai hallitsemiseksi.
Vaihe 4. Toimien toteuttaminen
Toteutetaan ennaltaehkäiseviä ja suojaavia toimia priorisointisuunnitelman mukaisesti.
Vaihe 5. Seuranta ja tarkistukset
Arviointia on tarkistettava säännöllisin väliajoin, jotta se pysyy varmasti ajan tasalla.
On kuitenkin tärkeä muistaa, että on muitakin menetelmiä, jotka toimivat yhtä hyvin, erityisesti monimutkaisten riskien ja olosuhteiden osalta. Arvioinnissa käytettävä lähestymistapa riippuu seuraavista:
työpisteen laatu (esim. pysyvä vai tilapäinen),
prosessin tyyppi (esim. toistuvat työvaiheet, kehittyvät/muuttuvat prosessit, työskentely kysynnän perusteella),
työtehtävä (esim. toistuva, satunnainen tai suuri riski),
tekninen monimutkaisuus.
Joskus yksi ainoa arviointi riittää kattamaan kaikki työpaikan tai toiminnon riskit. Yleensä työpaikan eri osissa tarvitaan erilaisia lähestymistapoja.
Riskinarvioinnin dokumentointi
Työpaikalla suoritetusta riskinarvioinnista on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjaa voidaan käyttää perustana
tiedoille, jotka välitetään asianosaisille henkilöille,
seurannalle, jonka avulla arvioidaan, ovatko käytössä olevat toimenpiteet riittäviä,
valvontaviranomaisia varten laadittavalle näyttöaineistolle,
tarkistuksille, joita tehdään olosuhteiden muuttuessa.
Pöytäkirjan on suositeltavaa sisältää vähintään seuraavat tiedot:
tutkinnan suorittavan henkilön (henkilöiden) nimi ja asema,
tunnistetut vaaratekijät ja riskit,
työntekijäryhmät, joihin kohdistuu erityisiä riskejä,
tarvittavat suojatoimet,
tarkat tiedot toimenpiteiden toteuttamisesta, esimerkiksi päivämäärä ja vastuuhenkilön nimi,
tarkat tiedot riskinarviointia seuraavista seuranta- ja tarkistusjärjestelyistä, muun muassa päivämäärät ja osallistuvat henkilöt,
tarkat tiedot työntekijöiden ja heidän edustajiensa osallistumisesta riskinarviointiprosessiin.
Riskinarviointipöytäkirjoja laadittaessa on kuultava ja käytettävä työntekijöitä ja/tai heidän edustajiaan, ja tulokset on annettava heille tiedoksi. Asiaomaisille työntekijöille on joka tapauksessa tiedotettava kaikista heidän työpistettään koskevien arviointien tuloksista ja näiden perusteella toteutettavista toimista.